Juuri ennen viime joulua ajattelin,
että nyt tarvitsen aurinkoa ja otin äkkilähdön Egyptiin. Änkesin
itseni lentokoneen istuimeen ja pyörittelin matkustusasiakirjoja
käsissäni, kun vieressäni istunut mies tokaisi: "Ruutikainen,
ootko sää Ruutikainen? Mun paras kaveri Rovaniemeltä on
Ruutikainen." Hämmentyneenä katsoin miestä ja vastasin: "Olen
joo ja sepäs sattu, kun mää nimittäin teen sukututkimusta
Ruutikaisista, enkä tiedä Rovaniemen Ruutikaisista mitään."
Siinä meni neljän tunnin lento mukavasti keskustellen
sukututkimuksesta ja Ruutikaisista. Lapsenomaisella innolla hihkaisin
lentoemännällekin, että "me keskustellaan sukututkimuksesta
ja toi mies tuntee mun sukulaisia", onneksi lentoemäntä oli
asiakaspalvelun ammattilainen ja osasi ottaa tiedon vastaan
kohteliaan innostuneesti.
Sain mieheltä Ruutikaisen yhteystiedot
ja soitinkin hänelle heti kotio päästyäni. Sain paraskaveri
Ruutikaiselta hänen isänsä yhteystiedot, koska hän tietäisi
enemmän suvusta. Otin yhteyttä isä Ruutikaiseen ja häneltä
saatujen tietojan avulla pystyin liittämään heidät sukuun. Isä
Ruutikainen osottautui minun neljänneksi serkuksi. Minut kutsuttiin
myös heidän sukuhaaran facebook -ryhmään ja sitä kautta sain
taas uusia tuttavuuksia ja täydennettyä sukupuuta.
Itse lomalla en juuri aurinkoa nähnyt,
koska vietin suurimman osan ajasta hotellihuoneessa nauttien
ainoastaan ystäväni ja lääkärin seurasta. Sain nimittäin toisena
päivänä ruokamyrkytyksen, jouduin tiputukseen ja menin aikas
huonoon kuntoon. Koskaan ennen minulla ei ole ollut niin kova ikävä
tietokonettani.
Mikä oli tämän tarinan opetus? No
ensiksi se, että tee aina ympäristölle selväksi, että olet
Ruutikainen. Ja toiseksi, älä enään ikinä ota all inclusive
-pakettia, sillä olen kaksi kertaa ottanut ja molemmilla kerroilla
sain ruokamyrkytyksen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti