Sivut

lauantai 26. lokakuuta 2013

Meidän ja vähän muidenkin mailla

Kesällä 2012 tein ystäväni kanssa kesäretken Savonlinnan oopperajuhlien kautta mökille Kärsämäelle, jossa löhöilimme useita päiviä. Ajaessamme Savonlinnasta Kärsämäelle menimme Kiuruveden ohi, joten päätin koukata siellä olevan Komun kylän kautta ja samalla vinoilin ystävälleni, että "nää on mun maita".

Löhöilyn loputtua ystäväni lähti kotikonnuilleen Ilmajoelle ja minä taas päädyin isäni serkun kahvipöytään tekemään sukuselvityksiä. Isäni serkun vaimo on minun innokas apulainen sukututkimushommissa, hän hoitaa paikallisagentin tehtäviä utelemalla kyläläisiltä ja ystäviltään kaikkea Ruutikaisiin liittyvää. 

Olin pitkään yrittänyt selvittää missä on sijainnut alkuperäinen Ruutikaisen tila, minkä Lauri Ruutikainen 1688 perusti. Olin kuullut paikallisella huoltamolla juorun, että talo olisi joskus palanut, eikä sitä enään olisi. Minulla oli Suur-Pyhäjoen historia -kirjasta kopioitu luettelo Ruutikaisen tilan haltijoista ja luin sitä samalla kun apulaiseni selitti kovasti jotain Lahden tilalla asuneista Ruutikaisista. Lopulta minulla syttyi lamppu ja ymmärsin että haltijaluettelossa Ruutikaisen nimen alla oleva sana "Lahti" tarkoittaa talon nimeä. Asia oli hämmentänyt minua, koska Ruutikainen -nimi oli periytynyt talon mukana asukkaille, joten oletin sen olevan talon nimi, mutta todellisuudessa talon nimi oli Lahti. Ruutikainen -nimen nen-pääte viittaa Savoon, jossa oli jo1600-luvulla sukunimet käytössä. Taloa on kutsuttu aina perustajansa mukaan, vaikka virallinen nimi on Lahti. Nykyisten omistajien aikana taloa on ruvettu kutsumaan Lahdeksi, koska he pitivät oman sukunimensä. Oletettavasti tästä samaisesta syystä jotkut ovat luulleet Lahden talon vieressä olevaa Ruutikkalaa Ruutikaisen tilaksi, mutta Ruutikkala on lohkottu päätilasta 1865.

Lampun sytyttyä karistelin pullanmurut rinnuksilta ja hyppäsin autoon. Pyyhälsin Lahden pihaan ja onnekseni siellä oltiin kotona. Talo ei ole vakituisessa käytössä, mutta paikalla oli lomalaisia. Kerroin etsiväni alkuperäistä Ruutikaisen tilaa tai paikkaa, jossa se on mahdollisesti sijainnut. Sain erittäin ystävällisen vastaanoton ja minulle kerrottiin, että Lahden tila on alkuperäinen Ruutikaisen tila. Vanhan talon rauniotkin oli vielä pihassa. Talo kuuluu nykyisin Isojoelta 1912 muuttaneelle suvulle ja he olivat löytäneet vintiltä todella hienon ja vanhan maakartan nimellä: "Kartta Ruutikaisen talon tiluksista". Tämä kartta vahvisti tiedon Ruutikaisen tilasta ja sijainnista. Minut kutsuttiin sisälle ja siellä turisimmekin toista tuntia sukututkimuksesta ja talon vaiheista. Kävi ilmi, että nykyiset omistajat ovat Ilmajokelaisen Jaakko Ilkan jälkeläisiä. Lähdettyäni pois, laitoin heti ystävälleni viestin, jossa kerroin tapahtuneesta ja lopuksi totesin: "eikö teille Ilmajokelaisille mikään riitä, kun tarvii meidän sukutilakin viedä". Ystäväni vastasi: "tule pois mun mailta".

Kertoessani äidilleni seikkailuistani hän hämmentyneenä totesi: "jaa Lahden tila, no äitihän oli piikana Lahden tilalla ja sieltä oli se kätilö, joka äidin pelasti". Olin aivan hämmennyksen vallassa, kun taas sytty lamput ja palikat kolisi kohdilleen. Nimittäin äitini äiti, eli minun Tyyne-mummu jäi 7-vuotiaana orvoksi ja hänet myytiin torilla huutolaiseksi. Tyyne-mummu joutui erääseen nimeltä mainitsemattomaan paikkaan navettapiiaksi. Hän joutui asumaan ja työskentelemään navetassa ja selkäsaunoja tuli tasaiseen tahtiin, esimerkiksi jos erehdyit nauramaan. Mummun ollessa noin 15-vuotias paikallinen kätilö pelasti hänet ja vei kotiinsa. Kätilö pisti mummun rippikouluun ja palkkasi itselleen sisäköksi. Äitini kertomana tiedän mummuni monesti muistelleen lämmöllä kätilöä ja sanoneen, että tämä kätilö pelasti hänen hengen.

Lähetin sähköpostia Lahden tilan mukavalle naiselle ja tiedustelin, että onko Lahden tilalla asunut joskus kätilö. Nainen vastasi ja kertoi hänen mummunsa olleen Kärsämäen kätilö. Minulta pääsi itku. Kerroin hänelle mummuni tarinan.


2 kommenttia: