Pääsääntöisesti
arki häiritsee minun harrastuksiani, eli en kerkiä seikkailemaan
sukututkimuksen parissa läheskään tarpeeksi. Toki joka välissä
tutkin kirkonkirjoja ja vaihtelen tietoja muiden tutkijoiden kanssa,
mutta mitään mullistavaa ei ole tapahtunut hetkeen. Pitkän
hiljaisuuden jälkeen voisinkin esitellä teille sukukaapista löytyviä luurankoja.
Muistan
lapsuudessa, 90-luvun alussa, kun uutisoitiin ja kohuttiin Amerikassa
kiinnijääneestä suomensukuisesta naissarjamurhaajasta, Aileen
Wuornoksesta. Meillä tietysti asiaa hätkähdettiin vähän enemmän,
koska mummuni oli omaasukua Vuornos. Mietittiin mahdollista
sukuyhteyttä, mutta kukaan ei asiaa sen enempää selvittänyt ja
nimen kirjoitusasu oli eri, niin asia unohdettiin. Kymmenen vuotta
myöhemmin istuin keittiön pöydän ääressä ja luin
iltapäivälehteä. Päivän suurena uutisena oli Aileen Wuornoksen
lähestyvä teloitus. Jutussa tietysti kovasti painotettiin
Wuornoksen suomensukuisuutta ja mainittiin jopa, etteivät sukulaiset
ole vedonneet kuolemantuomion lieventämiseksi. Hämmästelin asiaa
äidilleni ja tuumasin, että "eihän ne vain voi tarkoittaa
meitä?". Tenttasin äidiltäni Vuornoksista, mutta hän tiesi
vain isomummuni olevan Iin Olhavasta. Selvitimme väestörekisteristä,
että Suomessa on Wuornoksia alle viisi ja Vuornoksia noin 30.
Tarkkoja sen aikasia lukuja en muista, mutta joka tapauksessa heitä
oli vähän. Asia jäi sukulegendaksi, jota kerrottiin
illanistujaisissa ja 'oletko sukua julkkikselle?' -keskusteluissa.
Katsoessani ensimmäistä kertaa Aileen Wuornoksesta
kertovaa Monster -elokuvaa rehvastelin kaverilleni
sen kertovan sukulaistytöstäni.
Hurahdettuani
sukututkimukseen aloin selvittämään myös Wuornoksen sukua. Noin
vuosi sitten päätin, että nyt minä selvitän, että onko se
nainen meille sukua. Ensin selvitin isomummuni sukujuuria Iistä.
Kirkonkirjoista huomasin, että nimen alkuperäinen kirjoitusasu on
Wuornos, se vaan on Suomessa muuttunut jossain kohtaa muotoon
Vuornos. Sen jälkeen seikkailin internetissä todella monta tuntia,
joka suuntaan, eteen ja taakse, etsien kaikkia mahdollisia tietoja
Aileen Wuornoksesta. Sain selville, että Aileenin isovanhemmat
olivat suomalaisia, mutta syntyneet Amerikassa. Koska isovanhemmat
kasvattivat Aileenin ja hänen veljen, vaihtui lasten sukunimeksi
Wuornos. Tahdoin saada tietää Aileenin isoisän, Lauri Wuornoksen
vanhemmat, mutta tätä tietoa ei meinannut löytyä mistään. Etsin
aivan epätoivoon asti. Perse puuduksissa, hartiat jumissa, päätä
vihmo ja silmissä sumeni, joten olin jo luovuttaa, kunnes yhtäkkiä
eteeni pamahti mahdollisuus ostaa kopio Lauri Wuornoksen
syntymätodistuksesta. Olin todella skeptinen asian suhteen, koska
Amerikkalaiset nettisivut saattavat yrittää myydä ihan mitä vain.
Pitkään tutkiskelin sivua ja kun se rupesi enemmän ja enemmän
vaikuttamaan viralliselta, innostukseni alkoi taas kasvamaan.
Asiakirjan hinta oli yhdekän dollaria, joten taloudellinen riski oli
aika pieni. Rohkaisin mieleni ja laitoin visan vinkumaan. Kesti
muutama minuutti, niin asiakirja oli sähköpostissani. Asiakirjasta
paljastui, että Laurin isä oli minun isomummuni veli. Herranjestas
sentän! Eli Aileen Wuornos oli minun kolmas serkku, sokeriserkku,
varttiserkku ja mikä lie. Nyt legendasta tuli totta ja sukuyhteys
oli lähempi kuin osasin odottaa.
Tiedon
huumassa laitoin kiireen vilkaa asiasta viestit siskoilleni ja
väsäsin suvulle sähköpostin. Äitini huumorintajuisessa suvussa
asia osattiin onneksi ottaa kevyesti ja tarinaa kerrotaan nyt totena.
Tai en minä oikeastaan tiedä onko asiasta koskaan kukaan muu
vouhottanut kuin minä. Veljeni piruillen sanoi, että "toikin
tieto olis saanu jäädä kaivamatta".
Jokaisen
suvusta varmasti löytyy luurankoja, joten ei näitä asioita liian
vakavasti kannata ottaa. Sukututkimusharrastus jäisi kovin lyhyeksi,
jos mörköjä pelkää. Aileen Wuornoksen tarina on rankka ja
surullinen. En lähde puolustelemaan hänen tekojaan, koska ne olivat
hirveitä, mutta Aileen oli myös itse uhri. Monster -elokuva
on hyvä, mutta se kertoo vain lyhyesti Aileenin elämästä
ja tarina on osin väritetty fiktiolla. Dokumentissa Aileen:
Life And Death Of A Serial Killer on kattavammin tietoa
hänen karmeasta lapsuudesta ja elämästä. Dokumentin voi katsoa esim. Netflixistä.
Sain
jokin aika sitten sähköpostia eräältä sukututkijalta, että
tiesinkö olevani sukua KGB:n ja FBI:n kaksoisagentti Kaarlo Rudolf
Tuomelle. No enpä tiennyt, en. Olen kuulemma kuutta eri kautta
hänelle sukua. Pisti naurattamaan, että miten voi olla kuutta
kautta sukua jollekkin, mutta sukututkijoiden lonkerot yltävät kauas.
Minä olen vielä niin pikkutekijä näissä piireissä ja minun
lonkerot löytyvät toistaiseksi vain alkosta. Onneksi sukututkijat
ovat erittäin avuliasta sakkia ja koko ajan oppii uutta. Taidankin
tästä siirtyä tutustumaan tähän kaksoisagenttiin ja siitä lisää
ehkä joskus.
No, jopas, pitääpä tutkia, jos vaikka saisi sukupuuhun ensimmäisen roiston.
VastaaPoistaLöysin tän sun jutun todella randomisti ja pakko kyllä nyt kommentoida! Aileen on myös sukua minulle, taisi olla mummuni pikkuserkku. Mummuni kotoisin myös Olhavasta ja omaa sukuaan Lehtonen. Minulla on siis sukujuuria myös USAssa :)
VastaaPoistaKyllä itse olen jyvässeudulla sen verran tiedetty, että Voutilainen kenellä on täällä meillä nimenä, häneltä kysytään, onko kunnia olla minulle sukua?
VastaaPoistaMauno Voutilainen
Mäkin olen sukua Sean Connerylle, tosin viidestä eriävästä tiestä suvun kesken
VastaaPoistaSukunimi Wuornos tuli eteeni Viaplaylla sarjassa Haven. Sarjan poliisi, tai poliisit, isä ja poika ovat nimeltään Wuornos...
VastaaPoistaJotenkin tämän jutun netistä löysin ja kyllähän se meidänkin iskä osasi sanoa, kun Olhavasta kotoisin on, että Wuornoksen Aileenin suku on lähtöisin Olhavasta. En tiedä mitä kautta se sen selville oli saanut. Liekkö sille on mummu tai joku muu vanhempi sukulainen jotakin joskus sanonut, kun onhan minullakin sukua Amerikassa juurikin siitä syystä, että Olhavasta on porukka jossakin vaiheessa joukkoryntäyksellä sinne lähtenyt.
VastaaPoista