Sivut

lauantai 25. huhtikuuta 2015

Kohtaamisia

Tässä SM-liigan finaalipäivänä muistelen noin vuoden takaisia tapahtumia. Sain sähköpostia eräältä herrasmieheltä, että hänen suvussaan on myös Wuornoksia ja hän oli saanut tietoja minun Tyyne-mummustani ja hänen esivanhemmista eräältä toiselta mieheltä. Ajattelin, että tämä toinen mies täytyy saada kiinni ja kysyä mikä on hänen yhteys sukuun ja mitä tietoja hänellä on. Ei muuta kuin Fonecta taas esiin ja soittelemaan. Pari ekaa puhelua meni väärään paikkaan, mutta kolmannella kerralla onnistuin. Esittelin itseni ja asiani, niin mies kysyi: "mistäs päin te oikeen ootte?", vastasin, että "Tampereelta", mies: "no siltä se vähän kuulostikin. Minäpä en taia puhu teiän kanssa enempää, ennen kuin tämän illan peli on pelattu". Muutaman sekunnin minulla raksutti, kunnes tajusin, että illalla pelataan Kärpät-Tappara -finaali. Puhelu oli mennyt Oulaisiin. Pisti naurattamaan ja tajusin miehenkin vitsailevan. Lohdutin, että en juuri seuraa SM-liigaa ja jos jotain kannatan, niin sukurasitteena Kärppiä, vaikka sisko miehineen on Tapparan kannattajia. Koska soittelin Wuornos-asioissa, seuraavaksi mies kysyi: "onko nämä Wuornokset sukua sille sarjamurhaajalle?", vastasin: "kyllä me olemme".  Mies: "jaahas, eli vaimo on sitten sukua sarjamurhaajalle. Täytyykin vähän keskustella sen kanssa ja kyllä tässä täytyy sinuakin varoa." Lyhyen selvittelyn jälkeen kävi ilmi, että hänen vaimonsa on minun pikkuserkku. Siis minun pikkuserkku, ikioma. Olin aivan ihmeissäni, että hän olikin niin läheltä sukua. Seuraavalla viikolla istuinkin jo heidän ruokapöydässä turisemassa sukuasioista. Itkuhan siinä meinas heti ovella tulla, kun halattiin pikkuserkun kanssa pitkään ja tavattiin vasta ensimmäistä kertaa. Siitä alkoi hieno ystävyys ja sen jälkeen olemme olleet yhteydessä ja tavattu useasti. Ensimmäisen vierailuni aikana heillä soi ovikello ja siellä oli pikkuserkun sisko, joka totesi: "tuli yhtäkkiä sellainen olo, että nyt täytyy lähteä tapaamaan siskoa" ja niin tapasin myös toisen pikkuserkkuni. Nämä ovat parhaita hetkiä sukututkimusessa. Täytyy silti tunnustaa, että sisko ja sen mies ovat aivopessyt minut ja rupesin jokin aika sitten seuraamaan SM-liigaa ja kannatan Tapparaa. Älkää kuitenkaan kertoko minun Pohjois-Pohjanmaalla asuville sukulaisilleni.


Täytyy kertoa toinen tarina kohtaamisesta, joka tapahtui isälleni muutama viikko sitten Raumalla koulutuksessa. Ruokatauolla isäni istui yksinään ja häntä vastapäätä tuli istumaan tuntematon mies. Isäni ei koskaan osaa olla hiljaa sellaisessa tilanteessa, joten hän kysyi mieheltä: "mistäs sinä tulet?", johon mies vastasi: "Oulusta". Isäni totesi: "minä tulen Kärsämäeltä" ja mies siihen, että "äitini on kotoisin Kärsämäeltä". Isäni uteliaisuus tietysti heräsi ja hän kysyi, että "mikä äitisi on tyttönimeltään?", johon mies vastasi: "Ruutikainen". Isä kertoi minulle, että häneltä meinasi tippua hampaat suusta, kun hän niin hämmästy. Isä soitti tietysti minulle heti ja kysyi, että mikähän yhteys meillä mieheen voisi olla? Nopea tarkistus koneelta ja kerroin isälle miehen olevan hänen pikkuserkun poika. Olivat olleet molemmat hyvin ihmeissään tapahtuneesta ja siitä, että miten siinä kohtalaisen suuressa ruokalassa, jossa oli monta paikkaa vapaana, mies päätyi istumaan juuri isäni seuraan. Itse ihmettelen tässä vielä sitä, että mies asuu oikeasti Raumalla ja isäni Sastamalassa, mutta kumpikin päätti kertoa sen mistä ovat syntyjään. Jos olisivat kertoneet sen missä asuvat, olisi keskustelu saattanut olla hyvin toisenlainen ja sukulaisuus jäänyt pimentoon. Juurilla on merkitys.

1 kommentti:

  1. Löysin juttusi. Mielestäni täällä Kärsämäelläkin on ollut joku Wuornos, Erkki Wuornos.

    VastaaPoista